Millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat työttömien työkykyä ja edistävät työllistymistä? Mitä merkitystä näillä palveluilla on työttömien arjessa ja miten sote-alan ammattilaiset voivat omassa työympäristössään kehittää toimivia ratkaisuja? Näitä teemoja käsiteltiin 1.12.2025 Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella järjestetyssä Kykyä- ja halua töihin- hankkeen yhteiskehittämistilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui 35 asiantuntijaa kaupungeista, hyvinvointialueilta, järjestöistä ja korkeakouluista.
Ajankohtaista tutkimusta työllistymistä tukevista palveluista
Tilaisuuden pääpuhujana toimi TtT, yliopettaja Heidi Ruotsalainen Oulun Ammattikorkeakoulusta. Hän toimi vastuututkijana hankkeessa, jossa tuotettiin tietoa työkykyä ja työllistymistä edistävistä palveluista ja niiden vaikuttavuudesta sekä kuvailtiin palvelujen merkityksellisyyttä työttömille.
Tutkimus oli ainutlaatuinen muun muassa siitä syystä, että siinä tarkasteltiin nimenomaan työttömien omia kokemuksia palveluista ja niiden tarpeesta haastatteluin ja kirjallisuuskatsauksien pohjalta.
”Tutkimuksen tulosten perusteella onnistunut palvelu syntyy työttömän näkökulmasta neljästä perusasiasta: helposta käyttöönotettavuudesta, sisällöllisestä hyväksyttävyydestä, palvelun luottamuksellisuuden ja turvallisuuden tunteesta sekä siitä, että palvelusta koetaan olevan aitoa hyötyä”, kiteytti Heidi Ruotsalainen puheenvuorossaan.
Saatua tutkimustietoa voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä niin, että ne tukevat entistä paremmin työttömien työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä. Tulokset tarjoavat myös ratkaisuja siihen, miten sosiaaliturvaa sekä kuntoutus- ja työllisyyspalveluja voidaan yhteensovittaa asiakaslähtöisesti. Hankkeen tulokset julkaistaan vuoden 2026 aikana.
Sujuvuutta, luottamusta ja stigman vähentämistä
Ruotsalaisen esityksen lisäksi tapahtumassa kuultiin kommenttipuheenvuorot Työttömien Keskusjärjestönterveyden edistämisen koordinaattorilta sekä kokemusasiantuntijatoiminnasta vastaavalta Heli Niromaalta sekä Helsingin työllisyyspalveluiden työkyvyn erityissuunnittelija Johanna Myyryläiseltä.Niromaa nosti puheenvuorossaan esille muun muassa terveystarkastuksen olevan tärkeä, mutta erittäin huonosti tunnettu palvelu työttömälle. ”Terveystarkastuksesta voisi hyvin lähteä liikkeelle työttömän terveydentilanteen selvittelyssä”, totesi Niromaa. Hän nosti esiin myös työttömien suuren stressin, jota aiheuttavat muun muassa taloudelliset haasteet. ”Kun pitää valita käytänkö rahat lääkkeisiin vai ruokaan, se vaikuttaa suoraan toimintakykyyn, terveyteen ja suureen stressitasoon.”
Niromaa nosti esiin myös asenteet työttömiä kohtaan: ”Kokemusasiantuntijoiden laajempi hyödyntäminen voisi vaikuttaa asenteisiin. Minäpystyvyyttä edistää myös monenlainen yhdistystoiminta, jossa saa myös vertaistukea”, päättää Niromaa puheenvuoronsa. Johanna Myyryläinen Helsingin työllisyyspalveluista nosti esiin niin ikään asenteisiin liittyviä asioita.
”Moni työtön kokee, että palveluita hyödyntäessä saattaa syntyä stigmaa, kun tarvitset palveluita, etkä pärjääkään enää yksin”, kertoo Myyryläinen. Palveluita kehitettäessä on tärkeää voida rakentaa luottamusta työttömälle: ”Ihmiset eivät saa koko ajan vaihtua ympärillä ja kärsivällisyys on tärkeää: joskus prosesseihin voi mennä kauankin, mutta on tärkeää, että on joku, joka jaksaa uskoa onnistumiseen. Tämä luo kuuluvuuden tunnetta, joku on kiinnostunut juuri minusta”, toteaa Myyryläinen.
Yhteiskehittämisellä suuntaviivoja työllistymistä tukevien sote-palveluiden kehittämiseen
Asiantuntijaosuuden jälkeen ohjelmassa oli yhteiskehittämiseen keskittyvä työpaja, jossa osallistujat jakoivat hyviä käytänteitä, kokemuksia ja arjen oivalluksia työllistymistä tukevien sote-palveluiden toteuttamisesta. Tavoitteena oli tunnistaa yhdessä uusia kehittämisnäkökulmia sekä löytää konkreettisia keinoja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluja.
Yhteiskehittämisen teemat keskittyivät juuri työllistymistä tukevien sote-palveluiden kehittämiseen. Niitä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: yksilölliset ja asiakaslähtöiset sote-palvelut työllistymisen tueksi, toimiva monialainen yhteistyö sekä sujuva tiedonkulku.
Nämä näkökulmat olivat nousseet keskiöön jo keväällä Kykyä ja halua töihin -hankkeen ensimmäisessä kick off -tilaisuudessa, jossa osallistujat tarkastelivat millainen olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta ”Unelmatilanne vuonna 2027”.
Joulukuun tilaisuudessa samojen teemojen käsittelyä jatkettiin tarkastelemalla unelmien sijasta niitä nyt ratkaisukeskeisestä ja realistisesta näkökulmasta. Osallistujat pysähtyivät pohtimaan, mitä kukin aihealue käytännössä tarkoittaa ja millaisia konkreettisia tekoja niiden edistämiseksi voidaan tehdä. Keskusteluissa korostui halu rakentaa palveluja, jotka vastaavat paremmin työttömien yksilöllisiin tarpeisiin ja vahvistavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kurkista alta välähdyksiä yhteiskehittämisen tuloksista:
Yksilölliset ja asiakaslähtöiset sote-palvelut työllistymisen tueksi
Tässä teemassa pohdittiin, millaisia sote-palveluja asiakkaat tarvitsevat, mitä puuttuu ja mikä tekee palvelusta asiakaslähtöisen. Ryhmässä todettiin, että olemassa olevien asiakaslähtöisten palvelujen kuten Ohjaamon, Nepsy-valmennuksen, päihdepalvelujen, sairaskeskeisen kuntoutuksen tai Kelan kuntoutuspalvelujen olevan merkityksellisiä kokonaisuuksia. Alueelta puuttuvia palveluita olivat mm. tuetun työllistämisen palvelut, matalan kynnyksen kuntoutus ja suomen kielen oppimisen palvelut. Asiakaslähtöisyyttä nähtiin mm. kohtaamisen, luottamuksen rakentamisen, oikea-aikaisuuden ja asiakkaan tuntemisen näkökulmista. Tärkeänä pidettiin myös henkilöstön kouluttamista asiakaslähtöisen palvelun tuottamiseen.
Toimiva monialaisuus ja olennaiset toimijat mukana
Keskustelua käytiin siitä mistä koostuu monialainen yhteispalvelu, millaisia palveluja puuttuu julkiselta sosiaali- ja terveyspalveluista ja mitä lisäarvoa esim. Kelan mukana oleminen tuottaa. Esille nousi tarve alueellisille yhden luukun periaatteella toimiville hybridikokonaisuuksille, jossa olisi moniammatillinen tiimi saman pöydän äärellä, työkyvyn tiimeille (jossa mukana myös lääkäri) sekä vahvistaa hyvinvointialueiden ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä. Toivottiin myös johdon integrointia, järjestöjen mukaan ottamista ja kokemusasiantuntijoiden systemaattista hyödyntämistä. Kelan mukana olo nähtiin parantavan tiedonsiirtoa.
Ketteryys ja saumaton tiedonkulku palveluiden ja toimijoiden välillä
Yhdessä mietittiin, millainen olisi yhden luukun periaatteella toimiva sote-palvelu ja mitä tarkoitetaan tiedonkulun parantamisella. Keskusteluissa korostui tarve esim. IPS-centerille tai aikuisten ohjaamon kaltaiselle toiminnalle, jossa myös IPS-valmennus voisi olla tarjolla. Koettiin että onnistuneita hankkeita on ollut (Keusote) jossa on ollut palvelukoordinaattori ohjaamassa oikealle polulle asiakkaita, mutta hankkeet eivät ole saaneet jatkoa. Tiedonkulussa koettiin, että yksi järjestelmä olisi ratkaisu kaikkeen mutta tällä hetkellä ainut toimiva ratkaisu voisi olla tietojenvaihtolomake, joka antaa luvan eri palvelujen väliselle yhteistyölle.
Yhteiskehittämisen tuloksia hyödynnetään myös tilaisuuden järjestäneen Kykyä ja halua töihin -hankkeen kehittämistyössä. Hankkeen yhtenä osana kehitetään ja tuotetaan konkreettisesti työllistymistä tukevia sote-palveluita työttömille hankkeen asiakkaille Metropolian HyMy-kylässä.
Tilaisuudessa kuultiinkin HyMy-kylän palveluista esittely toimintaa kehittäviltä lehtoreilta Heli Määttäseltä, Jari Pihlavalta ja Tinja Kaivolahdelta sekä kuultiin, miten opiskelijat osallistuvat toimintaan yhteiskehittäjinä ja palvelun toteuttajina. Tilaisuudessa päästiin myös onnittelemaan hankkeessa työharjoittelun tehnyttä Susanna Malmströmiä, joka valmistui heti harjoittelunsa jälkeen terveydenhoitajaksi. Lämpimät onnittelut Susanna!
Hanke kiittää kaikkia osallistuja ja seuraava yhteiskehittämisen työpaja pidetään keväällä 2026, jossa aiheena työnantajayhteistyö. Seuraa verkkosivujamme sekä somekanaviamme (IG ja LinkedIn), jossa julkaisemme tietoa tarkemmasta ajankohdasta ja tilaisuuden sisällöistä!