IPS-työhönvalmentajan työ edellyttää monipuolista osaamista. Siksi myös osaamista ylläpitävä ja kehittävä täydennyskoulutus on tarpeen. Kykyä ja halua töihin -hankkeessa kokeilimme räätälöityä Työnantajakontaktointi-koulutusta työhönvalmentajille. Tässä artikkelissa kerromme mistä oli kysymys.
Miksi juuri kontaktointikoulutusta?
Työnantajayhteistyö on keskeinen osa valmentajan tekemää asiakastyötä. Kansainvälisten laatukriteerien mukaan IPS-työhönvalmennus perustuu nopeaan työhönetsintään avoimilta työmarkkinoilta, henkilökohtaisesti räätälöityyn työnhakuun ja tiiviiseen yhteyteen työnantajaan ja työntekijään myös työsuhteen alkamisen jälkeen.
Työnantajayhteistyön tekemisen tavat vaihtelevat, sen mukaan miten asiakas toivoo. Joskus valmentaja on jopa täysin näkymätön työnantajalle, eikä työnantaja välttämättä edes tiedä työntekijän olevan valmennuksessa. Toisinaan taas valmentajalla on näkyvä rooli myös työnantajaan päin.
Useimmiten kuitenkin yksi asia pysyy: työnantajien kanssa on otettava ensikontakteja, joista suhde joihinkin työnantajiin alkaa rakentua – parhaassa tapauksessa työsuhteeksi asti. IPS- työhönvalmennuksen laatukriteerien mukaisesti työhönvalmentajan tulisi tehdä 6 työnantajakontaktointia viikossa ja asiakkaan tapaamisesta 30 päivän sisällä tulisi tapahtua hänen työllistymiseensä liittyvä ensimmäinen työnantajakontaktointi.
Koulutuksemme koostui lähipäivistä, sparrauksesta ja harjoituksista
Koulutus koostui neljästä lähipäivästä, jotka sisälsivät sekä tietoa että käytännön harjoituksia. Kouluttajanamme toimi Remmi Työpalvelu Oy:n kokeneet yrittäjät Mika Mustakallio ja Timo Toukola. Lähipäivien välissä koulutukseen osallistuneet työhönvalmentajat tekivät käytännön harjoituksia ja niiden reflektointiin oli varattu kouluttajien Mikan ja Timon antamaa säännöllistä sparrausaikaa.
Koulutuksen aikana pohdittiin paljon muun muassa sitä, miten IPS-työhönvalmennuspalvelu erottuu muista jo olemassa olevista palveluista. Mikä kiinnittää työnantajan huomion?
Myös viestinnällisiä asioita pohdittiin ja harjoiteltiin yhdessä: miten viestiä työnantajalle tutulla kielellä, mikä on ydinviesti ja miten se viestitään mahdollisimman suoraan? Miten työnantajaan kannattaa tutustua jo ennen kontaktia ja miten hyödyntää tätä tietoa?
Olennaiseksi koulutuksen teemaksi nousi rutiinit ja säännöllisyys. Tavoitteena on, että IPS-työhönvalmentaja pystyy rakentamaan itselleen hyvät käytänteet työnantajakontaktoinnin toteuttamiseen: säännölliset aikataulut, omaan suuhun sopivat viestipohjat ja hyvät tavat sopivien työnantajien etsintään. Näin kontaktoinnista alkaa muodostua rutiinia ja myös sen kuormittavuus osana työtä vähenee.
Koulutuksessa todettiin, että työnantajakontaktointi on hyvin tyypillistä myyntityötä, jossa pätee myös siihen liittyvät lainalaisuudet. Esimerkiksi se, että kaikki kontaktit eivät johda yhteistyöhön – eivät välttämättä edes keskusteluun.
Yhteenvetona koulutuksen aikana peräänkuulutettiin jämäkkää, selkeää, linjakasta ja erottuvaa viestintää sekä rutiinien ja säännöllisyyden merkitystä.
Miten koulutuksen opit juurtuvat käytäntöön?
Koulutuskokeilu koettiin Kykyä ja halua töihin -hankkeessa onnistuneena. Tämän kaltaisella täydennyskoulutuksella on mahdollisuus auttaa työhönvalmentajia sanoittamaan työllistämistyötään yritysten ymmärtämällä kielellä ja harjoittelemaan oman työn kehittämistä turvallisessa ympäristössä.
Pohdintaa herätti se, kuinka turvata koulutuksen aikana saavutetun hyödyn jatkuvuus ja juurruttaminen. Olisiko IPS-työhönvalmentajille hyödyksi oman ammattitaitonsa kehittämisessä ja ylläpitämisessä saada säännöllistä sparrausta työnantajakontaktointiin tämän muutaman kuukauden aikasyklille sijoittuvan tehopaketin lisäksi?